kuvia en nyt ikäväkyllä saa esille :( ovat kyllä niin suloisia kun yrittävät hypätä joka paikkaan kepin perässä.. selässä muutama naarmu ja sormet verillä.. :) mutta silti niin antoisaa on tämä. kaikki kolme odottaa tätä hetkeä aina ihan täpinöissään ja kun huomaavat että alan selvästi valmistautua kouluttamiseen ne maukuvat kehräävät ja kiehnäävät nilkoissa..
mutta kun sanotaan ettei kissat opi millään mitään että, niitä ei voi kouluttaa samalla tavalla kuin koiria. no joo pieniä eroja on, mutta vähemmän kuin luulisi, kissani kulkevat paremmin valjaissa kuin monet koirat.. kyllä kissatkin haluavat "miellyttää" omistajaa, sillä kylhän ne mua lukee että kun on koulutushetki menny hyvin olen niin "pirteä" (en keksinyt parempaa sanaa)
ainoo mikä häiritsee on se että kaikilla on niin eri persoonat, nuorin ei nameista niin perusta, se haluaa leikkihetken palkkioks. keksimmäinen taas haluaa rapsutuksia ja helliä sanoja, ja vanhin sitten onkin namien perään.. :D on hauska kouluttaa kun kaikkien kanssa niin erilainen motivaattori.. ulkona vaan kun mennään moni katsoo niin pitkää yhdelle juttelen, yhden kanssa leikin huiskalla ja yhelle heittelen nameja.. O.o noo se on mukavaa :)
jos olisi kivempi sää menisin kissojen kanssa ulos taas. pitää opettaa niille ettei ulos mennä ihan kokoajan. ne olis menossa aina kun ovi aukeaa.. ei niin usein sit kuiteskaan.. :D
mitäs muuta mulle nykyjään kuuluu?? ei oikein kummepia, töitä koulua ja koulutushetkiä :)
ja koko teksti katosi jonnekkin bittiavaruuteen!? :( hirveesti olin kirjoittanut jo..
eli lyhyesti mun viikosta:
kissat levittivät vaatekaapin siällön ympäri kämppää, olin töissä hain töitä, jumppasin ratsastin ja putosin selästä, noh se kuuluu elämään ukon vanhemmilla käyty lisää töitä tehty, jumpattu ja zumbattu.. :) eli paljon mahtuu yhteen viikkoon eikä tässä edes kaikki!
elikkäs nyt olen päättänyt että nykyinen iltatyöni on persiistä! en mä halua istua koko iltaa aina koneella ja häiriköidä ihmisiä turhilla haastatteluilla, ja päätin hakea muita töitä. Parista paikasta ei edes vastattu, mutta se mihin pää asiassa halusin vastatsi ja soittivat mulle jo tänään aamulla.. pikahaastattelu tehtiin siinä puhelimessa ja pyysivät maanantaina tulemaan haastatteluun. Ja sanoivat että minulla on loistavat mahdollisuudet! :)) JEEE! ja miehelle en ole vielä kerinnyt ilmoittaa, mutta tuskin se edes hymyilis.. must tuntuu et se välttelee mua.. meinaan tänään tuli kotiin vasta kun oli lähtenyt ja nyt he lähtevät vähän ennen 9 baariin ja menevät poikaporukalla, eli ei mua.. on se kiva että mä en saa ikinä tuulettua, mun pitää tehä töitä ja siivota kotona ja muutenkin olla aina himassa, jotta mut löytää, mutta hän saa viuhtoa ympäri maailmaa.. kuten alkuviikosta se kävi jyväskylässä..
kai tämä nyt taas riittää hetkeks.. ihanaa viikoloppua kaikille!
melkein kaks kuukautta vierähätnyt viime kirjoitukseta, ollut vaan niin karmea kiire koulun työn ja kavereiden kanssa.
Kissat senkun löhöilevät himassa kun mä teen töitä.. ja mies lähtee kohta baariin.. mukavaa.. mutta illalla kaverille pelaamaan monopolya.. :) mulla kyllä olis niin apljon kerrottavaa, mutten sitten tiedä mitä kaikkea sitä enään muistaa.. :) mutta näin alkuun, olemme miehen kanssa puhuneet kihlautumisesta.. <3 onhan tässä nyt kolmisenvuotta tuijjoteltu toisiamme, ja nyt kun ollaan jo hetki kimpassa asusteltu, niin mietitty ihan tosisaan mutta kyllä me vielä odotellaaan.. ei meillä niin kiirettä ole.. onneks
kissoja on vieläkin ne kolme vaikka ollaan nyt katsottu ragdollia tai mine cooneja, että kun tuosta keväämmällä muutetaan, niin otettaisiin vielä yksi kissa ja sitten totaallisesti saa riittää.. :) vaikka nuita karvapalloja rakastan niin silti ei tarvitsisi olla joka neliölle omaa kissaa.. :) koiraakin ollaan mietitty, mutta muru ei enään koiriin tottuisi.. (kiitos sen stanan koiranulkoiluttaja akan..) mutta sitä katotaan sitä pentua sitten maaliskuussa kun syntyy maine coon pentue <3
Nyt tosissaan kahta työtä ja koulua käyvän opiseklijan elämä on niin hektistä, että tarvitsee olla koko ajan valmis lähtemään töihin.. niin ja kolmas epävirallinen työ on tuo koirien lenkitys.. :) mutta se nyt on enempi sellainen harrastus.. :)
uuden vuoden jälkeenkin tuli luvattua pudottaa painoa noin 40kg eli kaikki ylimääräinen pois.. ja nyt parin viikon jälkeen lähtenyt 2,5kg ja senttejä sitten muutamia.. :) hyvältä näyttää.. :) eilen kävin pitkästä aikaa ratsastamassa.. johan oli taas rääkkiä, jotenkin ton vuoden jälkeen sitä kultas ne muistot näistä kipeistä lihaksista.. mutta en vielä eilen pudonnut.. katsotaan ensi viikolla kun on seuraava tunti.. :)
mutta ehkä nyt ihmiset pysyvät kärryillä minunkin menemisistäni ja lupaan kirjoittaa ensi viikolla uudestaan! :)
taas on melkein kuukausi vierähtäny edellisestä raapustelu kerrasta..
Ja paljon on kerinny tapahtumaan.. :O eli meille saapui vielä yksi kissavauva tossa 3vk sitten.. musta puolipitkäkarvainen kotikissa lucifer eli luci. :) se on kyllä maailman seurallisin kissa. hetkeekään ei suostu yksin olemaan. :)
Muru ja Hönö on niin nätisti ottanu lucin vastaan, ehkä muru vähän epäilevämmin mutta ihanat kissani ovat niin onnellisia raapimispuussa.. :) jonka ylimmästä makuupaikasta on taistelua.. :) kai se on se paras paikka. :)
ja nyt ollaan ajotunneilla edetty oikein loistavasti, en sammuta enään autoa mihinkään ja mäkilähdöt sujuu loistavasti liukkailla. :) pian on kortti taskussa..
Koko tämän ja eilisen päivän ahdistanut ihan hirveästi, en todellakaan tiedä että miksi, voi olla että erään tutun kuolema aiheuttaa sen, mutta kun en edes kunnolla tuntenut tätä miestä.. luin vain facebookista hänen kuolemastaan. Ja tuntuu etten edes halua puhua asiasta sillä tavalla kenellekkään sillä, he vain pitäisivät minua tolkkuttomana, koska suren ihmistä joka ei koskettanut elämääni sen kummemmin.. Enkä nyt sano että suren mitenkään pohjattomasti, en niinkuin sillon kun KImmo kuoli, mutta voin vain kuvitella tämän miehen puolison surua. Häät olivat suunnitteilla ja suurinosa valmisteluista oli jo valmiit.
Hirveä tunne, en itsekkään tiedä miltä musta tuntuu pään sisällä.. rinnasta puristaa ja en haluaisi lähteä kohta töihin. jotenkin on vaan niin mitätön olo. varsinkin kun ne ihmiset joilletämä ihminen on tärkeä eivät ole voineet edes puhua minulle. ja onko oikeastaan millään mitään väliä mitä kukin tekee, sillä jokainen kuolee joskus.
enemmin tai myöhemmin.
ihanaa olla vihdoin kotona.. :) koko päivän taas viuhtonu jossain niin nyt tekee hyvää käydä suhkussa ja sitten nukkumaan..
ja kylläpä kissat on hellyyden kipeitä.. ei suostu jaloista poistumaan vaikka mitä tekis, ja kyllä ne huutaa.. ai niin pitäs antaa niille sitä hammas töhnää.. no kai sitä vois yrittää syöttää ne niille ja sit mennä vasta suihkuun ja nukkumaan.. huomenna sitten taas illasta töitä.
ja ostin kivat kenkät<3
aamut on ihania:
- kissa nukkuu rinnan päällä
-Muru puraisee peukaloon kun siirrän sen pois
-kiroan peukalossa olevaa haavaa..
-Ryntään suihkuun
-yritän epätoivoisesti potkia kissoja ulos vessasta
-pääsen suihkuun ja laitan hanan päälle
-kissa kiipeä paljasta jalkaa pitkin syliin.
-kiroan vertavuotavaa jalkaani
-kuivaan hiuksia, kissa roikkuu pyyhkeessä.
-yritän pukea päälle. kissa nukku vaatteiten päällä
-siirrän kissan pois, mulkaisee pahasti
-kiroan vaatteissa olevien karvojen määrää
-etsin vaateharjaa.
-vaateharja löytyy. mutta on tyhjä
-kerään tavarani laukkuun
-työnnän kengät jalkaan
-kengässä on lelurotta
-otan rotan pois
-pääsen portaat alas
-huomaan että puhelin jäi kotiin.
-kiipeän portaat takaisin kotiin.
-kissa karkaa rappukäytävään
-metsäsätän kissan
-nappaan puhelimen ja pääsen vihdoin lähtemään.
Nyt sitten vielä reilu tunti töitä ja sitten kotiin löhöilee ja nukkumaan.. :D ja huomenna ei onneksi ole kuin illalla töitä joten jaksaa hyvin ja saa nukkua pitkään. Onneksi :)
Noonii.. nyt se tatuointi buumi taas iski muhun.. voi härregöd.. ai että miten sitä himoitsis noista kissoista sellanen yhteiskuva tonne lapaan, mut se tulee olemaan se tulevaisuuden haave, sillä sellanen maksais sen jonkun 300e.. keväällä siis keksustelin tatuoijani kanssa joka hakkas ton suomileijonan mun käteen.. sama kun haluaisin yhden ystäväni piirtämän kukkas"köynnös" kuvan tohon kaula/rintaan.. mut ei mul onneks tuu ikinä olemaan tarpeeks rahaa.. :/

ei se kyllä enää ole noin hyvässä kunnossa.. kun on pari kertaa kissa raapassu päälle, mutta ei mua haittaa.. Arpinen suomileijona on ihan hiano.. :)
Ja kissat voi noita katteja.. toinen syö mun sukkaa. (mikä on siis sohvalla(onneksi puhdas)) ja toinen nukkuu työtakin päällä... Nyt ymmärrän vielä paremmin että miks AINA mun norm. mustat vaatteet muuttuu valkoisiks/harmaiks.. :) tekis mieli imuroida toi kissa jos sillä vähenis toi karvanlähtö.. :) Ei se kyllä siitä pitäis, joten en viitsi rääkätä toista.. (lääkkeitten anto on eri asia(mun mielestä hyvä syy "rääkätä"))
Tänään olin shoppailemassa. ostin housut ja paidan ja kivan vihon missä oli kannessa tasku (sai sopivasti kissankuvan siihen) ja ihme kyllä ensimmäiset vaatteet mitkä kokeilin lähti mukaan. ei yhtään mun tyylistä.
Joo ja ostin lisäks kissoille jotain hammastöhnää, sellainen mikä ehkäisee hammaskiveltä.. :) jälleen tuli huutoa sillä ei tainnut olla hyvää möhnää.. no sai ne sitten kuivatut kalat molemmat, mutta se kissan juoksu kun lähti siitä sylistä.. :) Ehkä ne nyt oppis siihen että niitä töhniä on nieltävä. Mutta oli paremman makuista töhnää kuin matolääke, sillä Murukin nielaisi sen tyytyväisenä.. :) Onneks, en ois jaksanu taas pestä sitä..
Kyllä sitä sai taas miettiä ihmisten vastuuntunnottomuutta, että yks ihminen voi olla niin rasittava.. Taas pummii multa rahaa (niinku mulla mitään olis) ja ei suostu "pilaamaan" nuoruuttaan tekemällä töitä.. huhhuh.. taasverenpaine nousee huimasti...
Ei kökkö ku ajattelenkin huomista niin kylmät väreet Aamulla 6-15 töitä ja sit vielä 16-21 töitä... monesti kuulee että: "äl huoli huomisesta, se tulee aikanaan. Eletään ensin tämä päivä." Ei toimi mulla..
Ai että mulla on ihania kissoja.. hyvä kun kotiin pääsee niin on kissa suussa ja kainalossa.. :) on ne sellasia otuksia jotka saa mielialan heti kohoomaan.
Ei kuttu kun saa aamulla herätä siihen että saa sydärin! En tiedä mistä noi kissat oli keksiny et jos ne menee mun pöytäkoneen päälle ja pudottaas sielä olbvet tavarat olisi kivaa? Ei siinä muuten olis mitään mutta kun se laatrikko mikä sielä on, on täynnä nastoja, nuppineuloja ja kuminauhoja.. sit ku menin sen laatikon viereen ni katoin et siin oli verta (meinasin pyörtyä) ja sit alkoikin kissojen metsästyn, voi kele kun noi kissat juokseekin kovaa. Nooh sain molemmat kissat katsottua läpi enkä onneks löytäny minkään näkösiä haavoja... Kyl oli ylläri ku se veri olikin tullu mun jalasta...
Nytkin kun kirjotan tätä niin kyllä noi kaks jaksaa tapella. Siis voi herrajumala. kyllä tulee se eilen tilaamani kiipeilypuu tarpeen. Taas tilasin jotain vaikka tiedän rahatilanteen olevan ihan tosi huono, mutta se tulee niin tarpeeseen ja maksoi vain 48.31e ja se on sellain iso (mitkä maksaa suomessa läh.200e) joten tein ihan hyvät kaupat.. toi vanha onkin jo niin pieni.. oli se sillon ku muru oli pentu niin hyvä, mutta nyt se ei voi teroittaa kynsiä eikä pääse siihen päälle oikein ilman että äheltää jalkoja puolituntia.. (miten niin yritän puolustella tilausta)
Kai sitä pitäis kohta lähtee kaupungille kattoo housuja. HyiHyi.. Rakastan shoppailua jos ei oo mitään mitä oikeesti tarvii, mut sit jos tarviit jotain niin en mä vaan ikinä löydä mitään, eli kattoo kui nopeesti mulla menee hermo ennen kun lähden sieltä pois (totesin eilen tarvitsevani laivalle ehjät housut)
juu-u täällä seikkailee yksi 18 vuotias neiti, kaksi kissa neitiä ja jopa yksi ihmislemmikki. (emännän miäs)
blogin "päähenkilöt":
Petta: 18 vuotias blondi rekkakuskiksi opiskeleva, työssäkäyvä ja helposti stressaantuva nuorinaikkonen

Muru: Kohta vuoden ikäinen maatiaistyttökissa, joka rakastaa ihmisiä ja rapsuttelua toinen mitä rakastaa on se kun saa emännän repimään hiuksiaan päästä

Hönö: Mamman pikkukisu pian puolivuotias nopsajalkainen otus jonka päässä pyörii vain ilkiteot ja kaiken mahdollisen syöminen tupakasta emännän varpaisiin.

(kisuista lisää kuvia ruudun oikeassa reunassa)








