Kyllä se on jännä miten muutama ihminen saa ylipuhuttua minut tänne kirjoittelemaan, kun heidän mielestään meidän kissojen toilailut ovat niin loistavia.. En nyt sitten tiedä miten jännää se on kun kaksi nuorta kissaa seikkailee mun 35 neliöisessä kämpässä ja tekee tuhojaan!? Mutta voishan niitä tänne kirjotella ja tulla sit myöhemmin muistelemaan niitä ihania nuoruuspäiviä.. :)

Juu-u.. on se vaikeaa olla pian (perjantaina) 18 vuotta täyttävä neiti ja yrittää tasapainotella koulun, työn, poikaystävän ja kavereiden välillä.. Ja kai niitä kissojakin pitäisi välillä huomioida... :) nehän eivät sitä huomiota saa lainkaan.. (huomatkaa sarkastinen äänensävy) välillä tuntuu että kissani saavat enemmän aikaani ja huomiotani kuin tuo äijänrähkäle tuossa.

Tänäänkin aamulla kun äijä lähti aamulla käymään kotonaan niin en edes jaksanu sängystä nousta.. Kattelin vaan ku se pakkaili kamojaan ja anto kissoille ruokaa.. noo kun ovi kolahti niin totesin että Hönö (tämä pienempi n puolivuotias) tyttökissani oli mennyt rappu käytävään.. JÄLLEEN. se on kyllä sellainen viuhahtaja ei tarvitse kuin sekunniks silmän välttää.. Kyllä se äijä sen sieltä nappas ja onneks toi kotia takas.. :)

sitten päivän juossu kaikilla asioilla ja kun ennen töitä menin sitten kotona käymään niin eiköhän ne  rassukat olly kaikki (KAIKKI) raksut kipostaan heittäny vesiastiaan.. mä en tiedä miksi ne sitä tekee mut se tuntuu olevan kiva leikki kiusata mammaa.

nyt sitten töistä kotiuduttu ja hyvä kun saa näppäimistöön koskea kun on kaksi huomion ja hellyyden nälkäistä kissaa naamassa kiinni purisemassa..

Mutta ei ilman niitä voisi elää <3